Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet rajusti jo kohta kaksi vuotta, ja hoitovastikkeiden korotuspaine taloyhtiöissä on ennätyksellisen kovia. Energian hinnan lisäksi myös korjaustöiden kustannukset karkaavat.
Kiinteistöliiton tuoreen selvityksen mukaan kiinteistökustannukset nousivat Helsingissä vuodessa 17,1 prosenttia. Kaukolämmön hinta on noussut viidessä vuodessa 41 prosenttia. Helen nostaa lämmitysenergian hintaa yli 30 prosenttia myös alkavalla lämmityskaudella.
Onneksi taloyhtiöt voivat kuitenkin vaikuttaa asiaan. Taloyhtiöt kuluttavat vuodessa noin viisi miljardia euroa ostoihin, joista noin 40 prosenttia eli kaksi miljardia kuluu lämmitykseen, veteen ja sähköön.
Tässä on suuri säästöpotentiaali. Parhaiten energiatehokkuutta parannetaan, kun taloyhtiön hallitus, isännöitsijä, huoltoyhtiö ja asukkaat tekevät sujuvaa yhteistyötä.
Jokainen asukas voi vaikuttaa taloyhtiön energian- ja vedenkulutuksen vähentämiseen ja innostaa muutkin asukkaat mukaan. Vaikutukset näkyvät kaikkien hoitovastikkeessa.
Näin säästetään vettä ja energiaa
- Lämpötilojen seuranta ja tasapainotus
- Yleisten tilojen lämmön pudotus
- Lämmön pudotus öisin (22–07)
- Huoneistojen lämpö 19–20 asteeseen
- Kovimmilla pakkasilla 2 asteen leikkaus huonelämpöön
- Patterijärjestelmien huolto
- Patteriventtiilien puhdistus
- Kiinteistön valaistus led-valoiksi
- Vettä säästävien suihkupäiden asennus
- Vesihanojen poresuuttimien asennus
- Vedenpaineen laskeminen
Asukkailta vaaditaan sopeutumista
Tilanne vaatii asukkailta sopeutumista. Sähkön säästäminen on myös yhteiskunnallinen teko. Kun sähkönkäyttöä vähennetään ja siirretään kulutushuippujen ulkopuolelle, pienenee todennäköisyys joutua yleisiin rajoitustoimiin talvella.
Energiaa säästetään nyt kaikkialla Euroopassa Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman kriisin vuoksi. Suomessa Motiva, Energiavirasto, työ- ja elinkeinoministeriö, hallitus, ympäristöministeriö ja Sitra aloittavat säästökampanjan lokakuussa.
Astetta alemmas -kampanja kannustaa kaikkia suomalaisia säästämään energiaa: hidastamaan ajonopeutta, alentamaan huonelämpötilaa ja vähentämään lämpimän veden kulutusta. Tavoitteena on saada vähintään 75 prosenttia suomalaisista mukaan.
Pidemmän aikavälin tavoitteena on vähentää energiankulutusta pysyvästi ja madaltaa sähkön kulutushuippuja.
Kiinteistöjen kustannukset rajussa nousussa
Kuva: Juho Kostiainen / Nordea
Sähkön hintaan vaikuttaa usea tekijä
Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti jo vuoden 2021 alusta asti. Viime aikoina jyrkimmin on noussut sähkön hinta. Se on kaksinkertaistunut vuodessa eikä laskua ole näköpiirissä.
Tähän vaikuttavat öljyn ja kaasun hinta, vesivarantojen määrä, ydinvoimatuotannon määrä, sää, päästöoikeuksien hinnat ja sähkön kulutus. Asukas voi vaikuttaa näistä vain kulutukseensa.
Keskuslämmitteisessä talossa suurimpia sähkösyöppöjä ovat mahdollinen kylpyhuoneen lattialämmitys ja sähkökiuas. Lisäksi sähköä kuluttavia toimia, kuten pyykinpesukoneen, astianpesukoneen ja uunin käyttöä kannattaa ajoittaa kulutushuippujen ulkopuolelle, vaikkei itsellä olisi edes pörssisähkösopimusta.
Jos hintaan vaikuttavissa tekijöissä ei tapahdu muutoksia, on sähkö ensi talvena selvästi hinta nykyistäkin kalliimpaa, ja pahimmillaan sähköpula voi johtaa säännöstelyyn.
